Päivä 06 | Coober Pedy

 Mac-people Esko ja Leevi aamukontakteilla hotellille, Underground hotellin pihassa. Kyllä, kaikki huoneet maan sisällä. Ilmastointia sen enempää kuin lämmitystä ei tarvita vuodenajasta riippumatta. Alla joku ei kuuluu joukkoon... mahtaako olla Pekka keskellä. Oikealla Phil, päivän oppaamme ja vasemmalle Redekan omistaja George.

Herään puoliksi siihen, että joku kolkuttaa ovea. Kokonaan siihen kun Raimo työntää päänsä huoneemme ikkunasta ja huutaa kukkokiekuuta. Australian aamu on siinä kohtaa yhdeksän. Kymmenen minuuttia myöhemmin puhun Daven, Leevin Electra Glidin omistajan kanssa… 30 minuuttia lisää ja olen viemässä Leevin pyörää Minor's Transportiin. Se lähtee rekalla Adelaideen. Minä olen seuraavat kaksi päivää Raimon GS'n kyydissä kuvaajana. Kerrankin saa ottaa vauhdissa kuvia tarvitsematta huolehtia , että pysyykö tiellä vaiko eikö… :] … Viimeisen tiedon mukaan Leevi saa uuden pyörän Adelaideen… ja kirjaimellisesti uuden HD Switch Backin.

 Yllä Cooper Pedyn griini numero viisi. Alla kenttäpoika hoitamassa griiniä numero 1. Cooper Pedyssä ei ole jäteöljyongelmaa. Musta mikä näkyy reikien ympärillä on maahan kaadettua jäteöljyä. Maa reikien ympäriltä ei pölise pois ja reiät tuoksuvat öljylähteiltä!

Vartti vaille yksi Redekan bussi tulee hakemaan meitä… no ei 52 paikkainen turtistibussi kuitenkaan vaan 14 paikkainen pikkubussi. Iltapäivällämme on monta kohdetta; maanalainen kirkko, Dirty Harryn 'dirty' asunto, opaalikaivos jos toinenkin, vanha merenpohja (kyllä kyllä, Coober Pedyn ympäristö oli merta 150 miljoonaa vuotta sitten), dingoaita ja boothill. Pekka ehdottaa enduromatkaa tuleville vuosille Dingon aidan reunaa… ei huono. Ei ollenkaan huono… ;) … sitä pölyistä aidanreunaa riittää 5300km.

 Onko se Harry... ei Pekka. Harry kuoli 81 vuotiaana 2006. Alla juuri Harryn asuntoon ilmestynyt Suomen lippu. Siinä edellisen ryhmäni kuittaukset... siis ryhmä joka ajoi nyt alla olevat pyörät Alice Springsiin.

Palattuamme Leevi käy koeajamassa Deucen… ensimmäinen kontakti käntapäät edellä ajettavaan harrikkaan. Ei tuo nyt ihan varauksettoman innoissaan ole palattuaan koeajolta, mutta selvästikkin potentiaalisen riemuissaan… ;) … illalla pojat lähtevät pizzalle. Pekka, Raimo ja minä jäämme viettämään laatuaikaa mackiemme kanssa ja tilaamme pitsat hotellille. 

Ryhmämme Nevadan maisemissa Cooper Pedyn laidalla. Taitaa näyttää enemmän mac-peoplelta kuin vaarallisilta harrikkajätkiltä... ja harvinaisen Mac me kyllä olemme. Matkassa 6 IPadia, 2MacBookia ja 8 IPhonea... että sillä lailla... :]